Kategoria: Työpäivä

5 vinkkiä miten luokat, ryhmät ja yhdistykset saavat kerättyä rahaa helposti

Leirintäalue

Useimmilla pari-kolmikymppisillä on hyviä muistoja ala-asteella tehdyistä luokkaretkistä ja leirikouluista. Leirikoulu saattoi kestää lähes viikon, ja sen aikana uitiin, saunottiin ja nukuttiin kavereiden kanssa samoissa huoneissa tai saleissa. Myös jalkapallo- tai esimerkiksi sählyjoukkueen tekemät kisareissut ovat varmasti syöpyneet mieleen. Muillekin lapsille toivoisi tällaisia kokemuksia. 

Kisamatkat, luokkaretket ja muut reissut vaativat rahaa. Rahaa tarvitaan myös muissa harrastusporukoissa ja erilaisissa, pääasiassa aikuisille suunnatuissa yhdistyksissä. Tarvitsisi saada uusia soittimia bändille, tai kunnostaa kyläyhdistyksen kokoontumistilat. Kaikkea rahaa ei voida kerätä jäsenien (tai heidän huoltajiensa) taskusta, joten mikä neuvoksi?

Suomalaiset ovat valmiita auttamaan 

Suomalaiset ovat valmiita auttamaan ja antamaan omastaan. Jopa kolme neljäsosaa suomalaisista osallistuu jollakin lailla hyväntekeväisyyteen. Valtaosa haluaa tehdä hyvää lahjoittamalla satunnaisesti jollekin järjestölle tai yhdistykselle. Rahan lisäksi lahjoitetaan myös tavaraa, ruokaa ja esimerkiksi lahjakortteja. Lahjoittamiseen motivoi useimmiten jokin henkilökohtainen syy, esimerkiksi halu tukea kehitysmaiden lapsia tai mahdollistaa paikallisen löytöeläintalon toiminta. Lahjoittajille on tärkeää, että lahjoitetut rahat tai hyödykkeet kulutetaan johonkin konkreettiseen toimintaan, ja että kohdetta voi pitää luotettavana. Vain alle viidennes harjoittaa hyväntekeväisyyttä, koska haluaa parantaa maailmaa yleisesti.

Se neljännes, joka ei ole valmis osallistumaan erilaisiin keräyksiin, perustelee toimintaansa omalla taloudellisella tilanteellaan, mikä ei salli ylimääräisiä kulueriä. Noin neljäsosa hyväntekeväisyyttä harrastamattomista vetoaa siihen, ettei luota lahjoituksia kerääviin tahoihin.

Jos luokan, seuran tai yhdistyksen kassa kumisee tyhjyyttään, ovat hyvät neuvot talteen. Kolehtia ei saa järjestää ilman asianmukaisia lupia, ja vanhan ajan arpajaisiakin varten on hankittava lupa. Varainhankinnalla voi kerätä rahaa joukkueelle tai luokkaretkeä varten. Kauppa se on mikä kannattaa, sanotaan. Varainkeruukampanjan idea on hieman rumasti sanoen sama kuin missä tahansa trokaamisessa, eli ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Tässä tapauksessa ylihintaan myynti on kuitenkin sallittua ja hyväksyttyä, sillä voitto menee hyvään tarkoitukseen – esimerkiksi lasten kovasti odottamaan reissuun tai kylätaloon, missä yhteisön jäsenet voivat harrastaa ja huvitella. Naapurin Lilli voi jopa ilahtua saadessaan vessapaperia, pesuainetta tai esimerkiksi makeisia suoraan kotiin toimitettuna, eikä pane pahakseen parin euron ylihinnasta.

Toimiva varainkeruukampanja – viisi vinkkiä 

Jotta varainkeruukampanja toimisi, tulee kaikkien ryhmän jäsenten osallistua siihen mahdollisuuksiensa mukaan. Kannattaa myös miettiä sitä, mitä tuotteita myydään. Jos tuotteita ei tarvitse ostaa varastoon, onnistuu kampanja ilman taloudellista riskiä. Jos piparien myynti ovelta ovelle ei onnistukaan, saattaa ryhmällä olla pian kymmeniä piparilaatikoita, joita kukaan ei huoli, mutta joiden ostamiseen on kulutettu viimeisetkin kolikot kirstun pohjalta.

1. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Varainhankinta tulee aina aloittaa kokouksesta, jossa ovat paikalla kaikki ryhmän jäsenet tai heidän huoltajansa. Tällöin valitaan vastuuhenkilöt, tilinhoitaja ja kirjanpitäjä. Kokouksen aikana päätetään myös se, mitä rahoille tehdään, jos tavoitesummaa ei saadakaan kokoon. Kaikki yhdessä päätetyt asiat tulee kirjata ylös, jotta epäselvyyksiltä voitaisiin välttyä.

2. Lyhyet ja oikein ajoitetut kampanjat

Ala-asteikäiset eivät jaksa kiinnostua liian pitkäksi venähtävästä kampanjasta, ja myös kiireisten aikuisten kiinnostus ja aika saattavat loppua kesken. Sopiva aika varainkeruukampanjalle on 2–4 viikkoa. Tarvittaessa voidaan pitää toinen kampanja myöhemmässä vaiheessa. 

3. Hyvä kate ja kiinnostava tuote

Vaikka myyntituotteessa olisi hyvä kate, sitä ei kannata ottaa myyntiin, jos sen ei uskota kiinnostavan kohderyhmäänsä. Hyvällä hinta-laatusuhteella varustettu tuote muuttuu vielä kiinnostavammaksi, jos sitä voidaan markkinoida esimerkiksi sataprosenttisella kotimaisuudella, turvallisuudella, helpoilla ja nopeilla toimituksilla tai esimerkiksi tyytyväisyystakuulla. 

4. Kuvasto on parempi kuin varasto

Monia tuotteita voi myydä pelkän kuvaston ja ehkä yhden mallikappaleen avulla. Esimerkiksi sukkia, heijastimia tai pesuaineita ei välttämättä tarvitse sovittaa tai muuten pyöritellä käsissään ennen ostopäätöstä. Myyjä tekee tilauksen vasta, kun asiakas on jo maksanut. Näin seuran tai yhdistyksen käsiin ei jää myymättömiä tuotteita, joissa on kiinni rahaa. 

5. Selkeät, muttei mahdottomat tavoitteet

Selkeät, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet motivoivat lapsia, heidän huoltajiaan tai yhdistyksen jäseniä myymään tuotteita. On ymmärrettävää, ettei kaikilla ole aikaa, kiinnostusta tai edes halua myyntityöhön, joten tavoitteet kannattaa pitää kohtuullisina. Joissain myyntikampanjoissa tuottoprosentti nousee myynnin kasvaessa – mikä mainio lisämotivaattori!

Kymmenen lausetta, jotka opettaisin Ruotsiin matkustavalle sukulaiselle

Naapurimaahamme Ruotsiin on helppo matkustaa ja monilta löytyy sieltä sukulaisiakin, joiden luona vierailla. Vaikka sukulaisten luona pärjäisi suomella ja matkustaessa englannilla, on kielitaidosta aina hyötyä. Ennen matkaa voisi verryttää koulussa opittua ja jo muutamalla fraasilla voi tuoda esiin kiinnostusta kieleen. Vaikket enempää osaisikaan, ainakin yrität. Yrittäminen tekee sinusta jo helpommin lähestyttävän ja lisää muiden halua auttaa. Näistä arkisista lauseista voi olla hyötyä vähemmänkin ruotsia osaavalle.

Ruotsi-suomi lippu

1. Ursäkta, men råkar du veta hur mycket klockan är?

Anteeksi, mutta satutko tietämään kuinka paljon kello on? Kysymys, jolla voit avata keskustelua etkä aina vain tuijottaa omaa kännykän ruutua. Toisaalta kännykän aikakautena kuka tahansa pystyy sinulle kysymykseen myös vastaamaan jos ei oma kännykkä tai kello ole heti saatavilla.

2. En kopp kaffe/te, tack! Och en ostsmörgås/tårtbit/bull!

Kupillinen kahvia/teetä kiitos! Ja juustovoileipä/pala kakkua/pulla! Tilaaminen kahvilassa ruotsinkielellä saa asiakaspalvelijankin huomioimaan sinua enemmän. Sukulaisten tai ystävien kahvipöydässäkin on hienoa pyytää ja kiittää tarjoilusta omalla kielellä. Tsekkaa vaikka suosikkiruokiesi nimet ruotsiksi etukäteen ja onnistut ravintolassakin. Sanakirjoista ja Googlen kääntäjästäkin on hyötyä, kun yksi sana on hukassa.

3. Ursäkta, vet du var toaletten är?

Anteeksi, mutta tiedätkö missä vessa on? Hätä iskee joskus ja vessan sijainti on silloin oleellinen tieto. Ursäkta on myös kohteliaampi anteeksipyyntö, joka pysäyttää kuuntelijan kuulemaan asiasi. Pidä suosiolla tauko sanan jälkeen, niin käännät huomiota itseesi, kysyit sitten ohjeita vessaan tai asemalle.

4. Jag skulle vilja byta dessa euron till svenska kronor.

Haluaisin vaihtaa nämä eurot ruotsin kruunuiksi. Hyvin oleellista on huomioida, että vaikka olemme naapurimaat, ei Ruotsin valuutta ole euro. Tämä voi Euroopassa matkatessa unohtua. Jos et löydä vaihtopistettä kysy muilta ja yhdistä edellisiä vinkkejä esim. Jag skulle vilja byta euro till kronor, vetar du var? Yksinkertaisilla sanoilla pystyt tuomaan itsesi ymmärretyksi ilman kummempaa kielioppiosaamista.

5. Vilken tid stänger ni?

Mihin aikaan suljette? Käyt sitten yöelämässä tai kahvilassa, jos haluat palata asiaan niin kysy sulkemisaikaa.

6. Kan man få ett glas vatten?

Voisinko saada lasillisen vettä? Jano voi yllättää niin kylässä kuin tapahtumissakin. Jos haluat muuta, tutki jälleen sanastoa.

7. Jag är hungrig, är det ok om vi fikar någonting?

Minä olen nälkäinen, onko ok jos söisimme jotain? Päivä sukulaisten ja ystävien kanssa voi venähtää. Välillä voi olla hyvä huomauttaa ihan perustarpeesta tai mieliteosta. Yhdessä keksitte varmasti jotain hyvää, joko itsetehtynä tai reissulla ravintolaan.

8. Ett glas vin/öl tack!

Lasillinen viiniä/olutta, kiitos! Aikanaan sanottiin, että suomalaisen pitää osata ainakin oluensa tilata. Yksi fraasi, jonka monet todellakin uutta kieltä opiskellessa oppivat. Käytännöllinen ja suorastaan peruslause jokaiselle vaikkei kaljaa joisikaan. Saatpa ainakin jutunjuurta ja huumoria ilmaan sanomalla, että ainakin osaan kaljan tilata.

9. Jag måste ringa ett samtal.

Minun on soitettava puhelu. Kun tarvitsee tavoittaa joku tai jakaa terveisiä. Kohteliasta on kertoa syy, miksi esim. poistuu pöytäseurueesta. Jos kuuluvuus on huono tai oma kännykkä ei toimi, joku varmasti osaa neuvoa tai lainata uutta iPhone kutosta hienoilla kuorilla.

10. Förlåt, det var inte meningen.

Anteeksi, ei ollut tarkoitus. Tapahtuiko virhe? Loukkaantuiko joku? Pyydä reippaasti anteeksi. Jos jotakin haluat osata, niin kohteliaat sanat: kiitos, ole hyvä ja anteeksi, vievät jo pitkälle.

Suomalaiset takertuvat kielissä herkästi kieliopin täydellisyyteen ja eivät välttämättä uskalla käyttää paikallista kieltä. Nuoremmat jo oppivat vuorovaikuttamaan rennommin ja yksinkertaisilla sanoilla voi tosiaan saada itsensä ymmärretyksi. Kun ulkomaalainen yrittää suomea, me kannustamme ja yritämme ymmärtää. Sama pätee meihin ulkomailla. Yrittämistä saa ja pitää arvostaa, jos et kokeile tai käytä kieltä, et voi sitä myöskään oppia. Ole avoin ja älä pelästy vastoinkäymisiä. Nekin kuuluvat vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin ja oppimiseen.

Toimiston arkea vai etätyötä?

Herätyskello soi kello 7:00 – maanantai!

Jos pysähdyt hetkeksi kuulostelemaan, mitkä olivat ensimmäiset ajatuksesi ja tunteesi otsikon lukiessasi? ”Herätyskello soi kello 7:00 – tervetuloa mahtava maanantai!” Vai ehkä sittenkin ”Herätyskello soi kello 7:00 – maanantai, prkl”. Epäilen, että monilla toimistotyötä tekevillä tunteet kallistuvat enemmän tai vähemmän jälkimmäisen vaihtoehdon puoleen. Viikonloppuna työasiat ovat unohtuneet, on vietetty aikaa ystävien ja perheen parissa, syöty hyvin ja treenikin on maistunut hyvin levänneenä. Maanantaiaamu koittaa kuitenkin väistämättä, eli puhelin kiinni autolaturiin ja matka käy toimistolle. Miten päiväsi etenee? Kuinka monta kahvikuppia päivän aikana kuluu? Entäpä tupakkaa tai suklaata? Onhan sentään maanantai. Viikonlopun kuulumisia vaihdetaan kollegojen kanssa ja luultavasti päivitellään maanantaifiilistä. Kuinka monta kertaa mietit ajan kulua ja kuinka moneen otteeseen työsi keskeytyy? Mitä jos voisit käyttää kaiken tämän ajan merkityksellisemmin. Toimistotyön tekeminen etänä mahdollistaa sen.

Ei ole mitenkään epätavallista, että toimistotyössä iso osa päivästä kuluu muuhun kuin tehokkaaseen työntekoon. Työn ei toki olekaan tarkoitus olla vain tehokasta puurtamista, vaan olennaista on se, miten tehokkaiden jaksojen välissä oleva aika käytetään. Mikä tulisi mahdolliseksi, mikäli voisit vapaasti valita ajan ja paikan työllesi?

Perinteinen toimistotyö

Kuvitellaan seuraavaa. On maanantaiaamu – viikon alku ja aivan tavallinen työpäivä. Heräät virkeänä juuri sinulle sopivaan aikaan – ilman herätyskelloa. Saatat lähteä lenkille tai käydä ystävän kanssa spontaanilla aamupalalla. Tai saatat keittää kahvit ja asettua läppärisi kanssa sohvalle – tai palmun alle. Sinä päätät. Kunhan työt vain tulevat tehtyä. Kuulostaa houkuttelevalta, eikö? Vai nouseeko mieleesi pelkoja tai epäilyjä motivaation ja luovuuden katoamisesta tai sosiaalisesta eristäytymisestä? Jos asiaa kuitenkin ajattelee vielä vähän pidemmälle, niin on helppo huomata, miten etätyö saattaa mahdollistaa jotain vieläkin parempaa. Monille työyhteisö on toki tärkeä sosiaalisuuden ja yhteenkuuluvuuden lähde, mutta tähän ryhmään kuuluvat ihmiset harvoin ovat niitä kaikkein tärkeimpiä. Millä tavoin etätyö siis vaikuttaisi läheisiisi? Olisitko ehkä lempeämpi puoliso kun olet saanut nukuttua hyvin? Ehtisitkö työn lomassa hoitaa isoäitisi asioita – mikä vie ehkä vain sen saman viisi minuuttia kuin suklaapatukan syöminen toimistolla. Suunnittelisitko ehkä maailmanympärimatkaa poikaystäväsi kanssa, jos kummatkin voisitte tehdä töitä palmun alta?


Yhdeksästä viiteen – rutiini on niin juurtuneena kulttuuriimme, että siitä poikkeaminen nostaa esiin monia kysymyksiä, ja vaatii myös rohkeutta. Moni meistä ei arjen hulinassa ehdi oikeasti pysähtyä miettimään, miten asiat voisi tehdä toisinkin. Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy ja näin ollen kysymys kuuluukin, mitä haluaisit ajatella ja tuntea lukiessasi otsikon ”Herätyskello soi kello 7:00 – maanantai!”.