Ravinnon merkitys ja vaikutukset hyvinvoinnillemme

Ravinto lienee tänään yksi eniten mediassa käsitellyistä aiheista kaikissa viestintävälineissä: televisiossa, radiossa, painetuissa lehdissä sekä verkossa. Eikä ollenkaan turhaan, sillä ravinto vaikuttaa meidän jokaisen fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiimme. Fyysiseen hyvinvointiimme nauttimamme ravinto vaikuttaa konkreettisimmin poistamalla sekä janon että nälän. Ravinnosta saamme myös riittävät ravintoaineet: energiaa tuottavat ravintoaineet kuten hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat sekä elämällemme välttämättömät kivennäisaineet ja vitamiinit. Ravinnolla on myös merkittävä vaikutus sekä sairauksien ennalta ehkäisyyn että niiden hoitoon.

Henkiseen hyvinvointiimme ravinto ja sen nauttimisen vaikutus voidaan kokea maistuvan ruuan tuomana mielihyvänä, mahdollisuutena valita meille kullekin maistuvaa syötävää ja nauttia ateriamme miellyttävässä ympäristössä. Sosiaalista hyvinvointia puolestaan saamme aterioiden nauttimisesta ystäviemme, tuttaviemme tai sukulaistemme seurassa, erilaisissa tilaisuuksissa vieraina tai itse järjestämissämme juhlatilaisuuksissa sekä perinteitä noudattavissa juhlapyhien yhteisissä ruokailutilanteissa.

Ajoita ruokailut ja ravinnonsaanti oikein

Ruokailuaikojen tiheydellä ja nautitun aterian koolla on tuovat oman merkityksensä hyvinvointiimme. Harvemmin varmaan syömme liian usein, kun puhutaan varsinaisten aterioiden määrästä. Poikkeuksena jatkuvasti toistuva pienten maku- ja välipalojen napostelu, mikä voi koitua kohtalokkaaksi sekä hyvänolon tuntemusten häviämisenä että painonhallinnan ongelmina. Määrältään tasapainoisesti kaikista ruoka-aineryhmistä koostuva ateria lounaaksi ja päivälliseksi sekä aamiainen, väli- ja iltapala tuovat tasaisen noin neljän tunnin rytmityksen, joka vaikuttaisi sopivat useimmille meistä. Tällöin ruuansulatuksemmekin tottuu suhteellisen säännölliseen ruokailurytmiin ja näin tyytyväinen vatsamme tuo koko olemuksellemme hyvää oloa.


Jooga on erinomainen treenimuoto, jos haluat kehosi hyvään kuntoon tasapainoisesti.
Ruoka-aineiden valinnalla voimme myös ylläpitää tai lisätä hyvinvointiamme. Sesonkiruoka koostuu kotimaisista vuodenaikojen mukaan saatavilla olevista tuotteista. Kesällä marjat, vihannekset, yrtit ja juurekset, syksyllä sienet ja osa marjoista. Näiden lisäksi jo keväällä voi löytää ensimmäisen kotimaiset superruuat, eli superfoodit; hortoilu eli luonnossa villinä kasvavien syötävien kasvien kerääminen, ruuaksi valmistaminen, säilöminen ja syöminen on viime aikojen uusi ja innostava tapa saada terveellistä, maukasta, luonnollista sekä edullista ravintoa. Runsaasti keskustellaan myös ravinnon puhtaudesta, teollisen käsittelyn ja lisäaineiden merkityksestä. Lähiruoka eli lähiseudun maatiloilta sekä paikallisten metsästäjien ja kalastajien tuottamien ruokatarvikkeiden etuna ovat tuoreus ja tieto niiden alkuperästä.

Etuihin on laskettava myös raaka-aineiden puhtaus, vähäinen ekologinen jalanjälki sekä pakkausjätteiden vähyys. Vähäinen merkitys ei liene myöskään työpanoksen paikallisuus. Lähiseudulta hankittujen riista- ja kalaruokien puhtaus- ja ravintoarvot on tunnustettu terveysvaikutuksiltaan rehulla ruokittujen nautojen, porsaiden ja broilereiden vastaavia tasokkaammiksi.  Hyvä kirjoitus lisäravinteista ja niiden turvallisesta käytöstä, voit lukea sen täältä.